Toimivaa yhteistyötä

Yksi karaten kovista nimistä, helsinkiläinen Yrsa Lindqvist, on liikuskellut ahkerasti kotiluolallamme Suurmäentiellä. Selvitimme mistä on kysymys: Lindqvist toimii Kuopion oman pojan Pasi Hirvosen henkilökohtaisena valmentajana. Mistä kaikki alkoikaan?

Lindqvistin ja Hirvosen yhteistyö alkoi jo vuonna 2004, kun Lindqvist toimi karaten katamaajoukkueen valmentajana. Vuonna 2006 hän jättäytyi pois maajoukkueen valmennustehtävistä, mutta yhteistyö Hirvosen sekä lahtelaisen Miia Nietosvuoren kanssa syveni entisestään. Tätä nykyä Nietosvuori toimii katamaajoukkueen valmentajana, ja Yrsa kertoo yhteistyön toimivan saumattomasti.

Korkea treenimoraali

Yrsa kehuu Pasin harjoitusmotivaatiota ja asennetta. Korkea treenimoraali on itsestäänselvyys maajoukkuetason kaverilla. Erityisen tärkeää se on tilanteessa, jossa valmentaja ja valmennettava asuvat eri paikkakunnilla eivätkä tapaa toisiaan viikoittain.

Fyysisen valmennuksen puolella Pasi on hakenut oppia yleisurheiluvalmentaja Mika Noroselta. Noronen oli tullut tutuksi sattumalta opiskelukaverin kautta ja yhteistyö onkin osoittautunut hedelmälliseksi.

Suoraa puhetta ja pieniä eleitä

Yrsa arvelee että kaikki karatevalmentajat ovat suorapuheisia. Valmennettavan on ymmärrettävä, ettei häntä arvostella henkilönä, vaan palautteella on tarkoitus korjata virheet suorituksissa. Pitkä yhteistyö on hionut myös yhteistä kieltä: Pasi sanoo ymmärtävänsä jo Yrsan kulmankohotuksesta mikä meni pieleen. Yrsa kuvaa metodiaan dialogiseksi valmentamiseksi. Hän ei ole sellainen valmentaja, joka käskyttää että nyt teet näin tai noin. Hän haluaa antaa tilaa Pasin omille näkemyksille ja ajatuksille.

Psykologia vahvasti läsnä

Yrsa kertoo monen kilpailijan potevan menestyksen pelkoa, se on osattava kääntää voitonnäläksi. Nytkö puhutaan siis psykologisesta valmennuksesta? Juu, puhutaan mutta mehän emme käytä tuollaista termiä, Yrsa naurahtaa. Myös Pasi kokee että budolajeissa psykologinen valmennus on läsnä jatkuvasti. Sitä ei voi erottaa muusta harjoittelusta omaksi erilliseksi osakseen tyyliin nytpä tehdään psykologista valmennusta. Pasilla on vahva tuntuma psykologiaan muutenkin, sattumoisin hänellä on taskussaan sosiaalipsykologian maisterin paperit.

Pasin treenimotto on KISS – keep it simple stupid. Tällä lauseella Pasi palautuu takaisin perusasioihin jos ajatukset alkavat muistuttaa liikaa hifistelyä.

Teoria ja käytäntö käsi kädessä

Pasin oma tyylisuunta on Wado-ryu. Wado on eräänlaista akateemista ilottelua; katavalikoima on erittäin laaja, mutta tuomarit eivät tunne tyylisuunnan katoja kovin hyvin. Siksi kilpakatat ovat löytyneet Shito-ryu –tyylisuunnasta. Yrsa korostaa että kataa tehtäessä on muistettava tyylisuunnan luonne ja sitä on myös osattava ilmentää. Jos tyylisuunta on kevyt ja pehmeä, sitä keveyttä pitää löytyä myös katasta, vaikka kuinka tekisi mieli runnoa liikesarja läpi väkivalloin. Esimerkiksi Goju-ryu on lähtökohdiltaan kalastajatyyli, se on luotu ulkona tehtäväksi, joten asennot ovat matalia ja liikkeet aggressiivisia.

Haasteellinen tuomarointi

Kansainvälisissä kisoissa hyväksytään kilpakatoiksi neljän eri tyylisuunnan katoja (Shito-ryu, Goju-ryu, Wado-ryu ja Shotokan), joista kussakin on omat kaksi shitei-kataansa. Shitei-katat esitetään kahdella ensimmäisellä kierroksella. Kolmannesta kierroksesta lähtien katat voi vapaasti valita kymmenien liikesarjojen joukosta, ja jokaisella kierroksella on esitettävä eri kata. Tuomarien on tunnettava eri tyylisuuntien liikesarjat varsin kattavasti. Laaja katavalikoima on haaste myös kilpailijalle, sillä lyhyimmillään kilpasuoritusten välinen aika saattaa jäädä muutamaan minuuttiin. Siinä ajassa on pystyttävä asettamaan ajatukset ja fysiikka valmiiksi seuraavaa, erilaista suoritusta varten.

Kansainvälisellä huipulla kilpailijoiden erot ovat pienet ja kuten kaikissa arvostelulajeissa, myös karaten katassa, jää tilaa spekulaatioille.

Katse tulevaisuuteen

Sekä Yrsa että Pasi ovat tätä nykyä Wado-ryun tyylisuuntakollegiossa, joka vastaa vanhaa dan-kollegiota. Tyylisuuntakollegiot vastaavat oman tyylisuuntansa opetuksesta ja dan-arvoista. Kollegioon kuuluu seitsemän henkilöä.

Lähitulevaisuus tuonee Pasille vielä useita edustustehtäviä kansainvälisillä tatameilla, siviilipuolella mahdollisesti myös tohtorinhatun. Yrsalla on puolestaan toimittaja- ja graafikkotausta, tosin nykyisin hän pyörittää yhdessä sisarensa kanssa lasialan yritystä. Hänen erikoisalansa on suupuhallettu taidelasi. Karatessa Yrsa vaikuttanee jatkossakin paitsi valmentajana, myös WKF:n hallituksen jäsenenä.
 

Toukokuussa 2010

Teksti Ritva Hätinen
Kuvat Matti Vassinen