Jouni Holopainen

Iaido on hyvin esteettinen laji.

Iaidokan (miekan vedon tien harjoittajan) tavanomainen harjoitusväline, iaitou, on terävä kärjestään, mutta muutoin tylsäksi taottu. Kauttaaltaan terävä miekka, katana, on ollut iaidoka Jouni Holopaisen haaveissa siitä lähtien kun hän tutustui lajiin. Tämä tapahtui vuonna 1985, tuolloin Holopainen ihaili Toivo Lapinlammen sulavia liikkeitä Suurmäentien dojolla.

Holopainen ajatteli toteuttaa unelmansa terävästä miekasta Japanin-matkallaan vuonna 2006. Juuri oikeanlaista miekkaa ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan löytyi kiotolainen budoalan liike, Tozando, jonne Holopainen jätti tilauksen. Aikaa kului, eikä asia edennyt. Lopulta kuvat miekasta saapuivat, mutta pettymys oli suuri: miekan karkaisukuvio oli jotain aivan muuta kuin tilatun mukainen. Kaupat jäivät tekemättä, odotteluaikaa oli kulunut kaksi vuotta. Alkoi uusi etsintä.

Lopulta Holopainen löysi sepän nimeltä Akamatsutarou Kanehiro. Sepällä sattui olemaan valmiina miekka, joka vastasi toiveita lähes täydellisesti. Holopainen vaihdatti miekkaan ainoastaan tsuban. Tällä vaihdolla painopistettä saatiin lähemmäksi kärkeä.

Holopainen sijoitti miekkaansa kuutisen tuhatta euroa sekä paljon aikaa ja vaivaa. Hän kokee saaneensa sijoitukselle hyvän vastineen, terävä miekka kun halkoo ilmaa aivan eri lailla kuin tylsäksi taottu. Uusi harjoitusväline on myös tuonut terävyyttä harjoitteluun, sillä nyt jokaiseen miekanvetoon ja tuppeenlaittoon on keskityttävä erityisen huolella. Lepsuiluun ei yksinkertaisesti ole varaa. Holopainen kertookin saaneensa nahkaansa vain neljä viiltoa sen puolen vuoden aikana, jonka hän on terävällä miekallaan ehtinyt harjoitella.

Iaidoka käyttää harjoittelun ohella runsaasti aikaa miekkansa huoltamiseen. Holopainen kokee, että miekan puhdistus, öljyäminen ja muu huoltaminen ovat osa harjoitusta, nekin vaativat keskittymistä ja kehittävät malttia. Noin kaunista ja arvokasta harjoitusvälinettä varmasti huoltaakin mielellään.

Elokuussa 2009, teksti Ritva Hätinen, kuvat Ari-Pekka Keränen

Tämän miekan karkaisukuvio eli HAMON on aaltokuvio lisättynä kukan terälehtikuviolla. Veriura eli HI keventää terän painoa ja estää vääntymisen. Myös ääni on peräisin veriurasta.

Väistinlevy eli TSUBA suojaa kättä vastustajan lyönneiltä, estää omien käsien luisumisen terälle sekä määrittää miekan painopisteen. Tässä tsubassa on koristeluna kuun muoto, eli mikazukimusashi.