Budofestarit

Lauantaina 24.8.2002 joukko eri budolajien harrastajia sekä asiasta kiinnostuneita kokoontui helteiseen Brahenpuistoon Kuopion Danit ry:n järjestämään Budofestari-tapahtumaan. Tarjolla oli näytöksiä sekä tietoa syksyllä alkavista peruskursseista. Yleisöllä oli lisäksi mahdollisuus itse kokeilla eri lajeja. Tapahtumassa järjestetyssä arvonnassa yhdellä onnellisella oli mahdollisuus voittaa ilmainen peruskurssi haluamaansa budolajiin. 

 

Näytökset aloitti Kuopion Ju-Jutsuseura. Vauhdikkaan esityksen aikana yleisö vakuuttui lajin toimivuudesta itsepuolustustilanteissa. Hokutoryu Ju-Jutsun peruskursseilla perehdytään lajin perustekniikoihin sekä niiden soveltamiseen käytännön tilanteisiin. Opettajaksi eli mustan vyön haltijaksi lajissa pätevöityy ahkeralla harjoittelulla noin kymmenessä vuodessa.

 

 

Kuopion Judoseura Sakuran alaisuudessa vuonna 2002 toiminut Kendo herätti yleisön mielenkiinnon omaleimaisella varustuksellaan. Kendossa harjoitellaan samuraitten vanhoja taistelutaitoja, aseena bambumiekka. Kendossa pyritään 100 %:seen kontaktiin (vastustajaa lyödään miekalla oikeasti), joten jämerät varusteet kasvoverkkoja myöten ovat tarpeelliset. Lyönnit pyritään kohdistamaan päähän, ranteisiin ja kylkiin. Lisäksi pisteitä saa osuneesta pistosta kypärän alapuolella, kurkun kohdalla olevaan läppään. Peruskursseilla harjoitellaan aluksi lyöntisarjoja. Vasta oikean tekniikan löydyttyä siirrytään ottelun omaisiin harjoituksiin täydessä varustuksessa.

 

 

Judonäytöksen alussa esiteltiin lajille tyypillisiä alkulämmittely-, ketteryys- ja akrobatialiikkeitä. Ketteryys, liikkuvuus ja hyvä koordinaatiokyky ovat judokalle tärkeitä ominaisuuksia. Judotekniikat ovat myös peruja vanhoista samuraitten taistelutaidoista. Tekniikkavalikoimasta on poistettu vastustajalle vaaralliset liikkeet sekä lyönnit ja potkut, jolloin lajista on saatu monipuolinen urheilulaji, jossa voi kilpailla aina Olympiatasolla saakka. Judotekniikoita voidaan soveltaa myös itsepuolustukseen.

 

 

Aikidossa pyritään liikkeiden sulavuuteen ja pyöreyteen. Voimaa tekniikoissa ei juurikaan käytetä, vaan vastustajan tasapaino pyritään murtamaan oikeaan suuntaan kohdistuvilla liikkeillä. Aikidoon kuuluvat lisäksi erilaiset asetekniikat. Veitsitekniikoissa veitsen tilalla käytetään turvallisuussyistä puukeppiä. Näytöksessäkin nähtyjen miekkatekniikoiden alkuperäinen tarkoitus oli tappaa vihollinen nopeasti ja tehokkaasti.

 

 

 Kungfutekniikoissa vartalon eri akseleiden hyöhyntämisellä on myös keskeinen rooli. Näytöksen alussa nähtyjen harjoitteiden tarkoituksena on löytää nämä kehon akselit sekä kehittää keskittymiskykyä ja mieltä ja sitä kautta lisätä tahtoa toimia. Erilaisilla harjoitteilla pyritään herkistämään tuntoaistia, jotta vastustajan pieninkin liike voidaan tuntea ja siihen reagoida. Myös kungfuun kuuluvat erilaiset asetekniikat. 

 

 

Taido on varsin nuori budolaji. Toisen maailmansodan jälkeen aloitetun kehitystyön tuloksena se sai nykyisen muotonsa 1960-luvulla. Taido ei ole varsinaisesti itsepuolustuslaji, mutta itsepuolustustekniikat tulevat mukaan harjoittelun myöhemmässä vaiheessa. Lajin ideana on käyttää hyödyksi vartalon eri akseleita. Tekniikat koostuvat pääasiassa potkuista, mutta myös erilaisia kaatoja ja lyöntejä harjoitellaan. Tekniikoihin liittyy usein myös näytöksessä esitettyjä näyttäviä akrobatialiikkeitä, kuten erilaisia voltteja, joiden tarkoituksena on saada vastustajan välimatka nopeasti kiinni. Taido-otteluissa potkut ja lyönnit eivät saa osua päähän eikä vastustajaa saa vahingoittaa.

 

Viimeisenä lajina esittäytyi Taiji, joka kuuluu kiinalaisiin taistelutaitoihin. Tekniikoissa pyritään kehon täydelliseen tasapainoon ja rentouteen. Kaikki liikkeet tehdään rauhallisesti, yhtenäisesti ja tarkasti, joten hyvä keskittymiskyky ja oman kehon hallinta ovat lajissa ensiarvoisen tärkeitä. Taijista käytetäänkin myös nimeä "kiinalainen aamuvoimistelu". Liikesarjoja harjoitellaan sekä yksin että pariharjoitteina. Tekniikoihin kuuluvat lisäksi erilaiset miekkatekniikat.

 

Kaikissa nähdyissä näytöksissä korostui budolajeille tyypillinen kehon ja mielen hallinta. Jokaisella liikkeellä on tarkkaan harkittu merkityksensä eikä energiaa tuhlata turhaan. Budolajit eivät ole pelkästään liikunta- ja taistelulajeja, vaan ne ovat harrastajilleen elämäntapa. Harvassa urheilulajissa päästään niin kokonaisvaltaiseen kosketukseen oman itsensä kanssa kuin budolajeissa. Erityisesti kokeneempien budokoiden esityksiä seuratessa oli pakko todeta, että budolajit ovat kaunista katseltavaa.